Tyttö lupasi parantaa hänen poikansa ruuasta:
Olemme kaikki nähneet tämän herkän hetken: arvostettu ravintola Helsingissä, väsynyt isä, joka on menettänyt toivonsa, pyörätuolissa istuva poika ja pieni, resuinen tyttö, joka tekee rohkean lupauksen.
Tapahtumien kulku (Muistutus)
Kaikki tapahtuu hienossa ravintolassa. Mies (sanotaan häntä Ariksi) on siellä syömässä poikansa (Eero) kanssa, joka istuu pyörätuolissa. Yhtäkkiä heidän pöytänsä viereen ilmestyy pieni, vähän likainen tyttö. Hän ei pyydä rahaa, vaan sanoo oudon lauseen: **”Ruoki minut, niin voin auttaa poikaasi.”**
Ari, joka on tottunut kaiken maailman huijareihin, yrittää häätää tytön pois. Hän on ärtynyt eikä usko ihmeisiin. Mutta Eero katsoo tyttöä silmiin ja tuntee jotakin selittämätöntä. Hän pyytää isältään: “Isi, anna hänen yrittää.”
Ari huitoo kättään ja on jo torjumassa tytön, kun tapahtuu jotakin ennen kuin video katkeaa: Eero tarttuu pyörätuolin käsinojasta kiinni ja kuiskaa: **”Isi… minä tunnen jotakin juuri nyt.”** Ari jähmettyy paikoilleen.
JATKO: Mitä sitten tapahtui?
Ari jäi tuijottamaan kalpeaa poikaansa.
Mitä sinä tunnet? hän sai sanottua käheällä äänellä.
Lämpöä Eero kuiskasi. Ihan kuin kuuma vesi virtaisi jalkoihin.
Tyttö, joka seisoi yhä itsevarmana paikallaan, sanoi hiljaa:
Hän tuntee minun energiani, koska hän haluaa elää. Mutta sinä olet vain loppu. Osta minulle ruokaa. Ole hyvä.
Ari, yhä häkeltyneenä, viittoi tarjoilijaa luokseen.
Anna tytölle mitä hän haluaa.
Tyttö (hänen nimensä oli Sini) söi ahnaasti kuumaa hernekeittoa ja ruisleipää, eikä Ari voinut irrottaa katsettaan hänestä. Kun lautanen oli tyhjä, Sini pyyhki suunsa hihalla ja astui Eeron luo.
En ole mikään noita, setä, hän sanoi, huomatessaan Arin epäuskoisen katseen. Mutta mummini oli meidän kylän paras jäsenkorjaaja, kunnes koti paloi maan tasalle. Hän opetti minulle asioita, joita lääkärit eivät näe.
Sini laskeutui polvilleen pyörätuolin viereen. Hän ei heilutellut käsiään ilmassa eikä lausunut loitsuja. Hänen pienet, katujen arjessa kovettuneet sormensa löysivät tietyt pisteet Eeron sääristä. Hän alkoi painaa lihaksia voimakkaasti ja rytmikkäästi niitä, joita oli pidetty jo täysin toimintakyvyttöminä.
Ai, sattuu! Eero huudahti.
Ari oli jo nousemassa pysäyttääkseen tytön:
Älä tee Eerolle pahaa! Hän ei ole tuntenut jalkojaan kahteen vuoteen!
Jos häneen sattuu, hermot ovat yhä hengissä! Sini vastasi nopeasti ja jatkoi hieromista. Lääkärit hoitivat hänen selkäänsä, mutta unohtivat, että lihakset “nukahtivat” pelosta ja liikkumattomuudesta. Tukos ei ole selkärangassa, vaan pään sisällä ja jaloissa.
Sini jatkoi työtään kymmenen minuuttia. Eero irvisteli, kyyneleet valuivat hänen poskilleen mutta se ei ollut pelkkää kipua, vaan hämmennystä: **hän oikeasti tunsi jalkansa**.
Loppu ja ratkasu
Koita liikuttaa varvasta, Sini ohjeisti. Kuvittele, että haluat potkaista palloa.
Ravintolaan laskeutui hiljaisuus. Asiakkaat ja henkilökunta jähmettyivät. Eero sulki silmänsä, keskittyi, ja hänen oikean jalkansa isovarvas nytkähti. Ja uudestaan.
Ari peitti kasvonsa käsillä ja itki. Ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen hän näki jotain liikettä.
**Mutta tarina ei loppunut siihen.**
Ari ei tyytynyt vain maksamaan tytön ateriaa. Kun hän kuuli Sinillä olevan sairas mummi ja heidän asuvan romahtaneessa talossa Vantaan lähiössä, hän päätti toimia.
1. **Apua perheelle:** Ari, joka omisti rakennusfirman, järjesteli Sinille ja hänen mummilleen viihtyisän asunnon ja maksoi mummin hoidon.
2. **Kuntoutus:** Kävi ilmi, että Sinin mummilla oli todellakin vanhoja jäsenkorjaustaitoja. Yhdessä nykyaikaisten kuntouttajien kanssa Eero aloitti pitkän tien toipumiseen.
3. **Tulokset:** Vuoden päästä Eero ei vielä juossut maratonia, ei ihmeitä ei synny hetkessä. Mutta hän **nousi ylös tuolista** ja käveli kepin kanssa omin jaloin.
Tarinan opetus
Tyttö ei ollut mikään mystinen parantaja. Hänellä oli harvinaisia taitoja, joita sivistyneessä maailmassa voisi pitää vanhentuneina.
Ari oli vähällä menettää mahdollisuuden pelastaa poikansa, koska hän aluksi arvosteli tyttöä tämän ulkonäön perusteella.
**Suurin opetus:** Älä koskaan arvioi ketään vaatteiden tai ulkokuoren perusteella. Apu voi tulla täysin odottamattomasta suunnasta. Joskus jo lautasellinen keittoa voi muuttaa toisen ja ehkä sinunkin elämän.
