Mikko toi morsiamensa Hertan asumaan maalle. Hän oli perinyt isoäitinsä mökin rauhallisessa kylässä Pohjois-Savossa. Nuoripari asettui taloksi, laittoi pihan ja pienen maatilan kuntoon Sitten aivan yllättäen Mikon sisko, Aino, saapuu kylään Helsingistä kolmen lapsensa kanssa.
Minähän asuin täällä ennenkin! Aino sanoo veljelleen iloisesti. Kävin isoäidin luona lapsena. Nyt päätin pitää lomaa Itämerellä! Taidanpa jättää lapset teille maalle.
Kuka heitä sitten katsoo!? Mikko kurtistaa kulmiaan. Me olemme töissä molemmat
Samassa ulkoa kuuluu kova mekkala. Mikko kurkistaa ikkunasta ja hätkähtää näkemästään.
**
Mikko toi morsiamensa Hertan mökille, josta hänellä oli paljon muistoja lapsuudestaan. Isoäidin vanha talo oli nyt heidän.
Valitse nyt, Hertta, asummeko täällä vai mennäänkö kaupunkiin vuokralle? Mikko kysyy rakastaan.
Valinnanvaraa ei liikaa ollut kaupungissa Mikolla ei ollut mitään omaa, siellä hän asui siskonsa Ainon ahtaassa yksiössä, saman huoneen jakoi vanhemman siskonpojan kanssa.
Aino oli harvoin tyytyväinen veljensä läsnäoloon.
Kuukauden välein, kun Mikko antoi palkastaan vuokran Ainolle, tunnelma oli hetken parempi. Muutoin pilkattiin ja vaadittiin apua pienissä arkiaskareissa.
Lisäksi Mikolle vieritettiin paljon vastuuta.
Joka viikonloppu piti tomuttaa matot, peitot, ulkoiluttaa kaikki kolme sisaren lasta vuoden, kolmen ja kuuden ikäiset.
Ainon mies opiskeli toisella paikkakunnalla, vietti aikaa kavereiden kanssa tai pakeni omille vanhemmilleen rentoutumaan.
Hertta tiesi kaiken tämän.
Tiesi myös, että vaikka Mikolla oli hyvä työ ja palkka, rahat menivät Ainolle.
Kun Mikko tapasi Hertan ja alkoi pitää omaakin rahaa, Aino uhkasi heittää veljensä pihalle. Lopulta Mikon oli tehtävä kahden viikon irtisanomisaika.
Aino repi hermot Mikolta ja siinä sivussa myös tämän morsiamelta.
**
Ainolle veli oli käytännöllinen rahaa, siivousapua ja lastenhoitoa.
Viikon Aino murjotti, mutta kun Mikko kieltäytyi antamasta palkkaansa, hänet heitettiin ulos.
Mikko toi tavaransa Hertan opiskelija-asuntoon.
Kylä otti heidät lämpimästi vastaan. Vaikka sukulaisia ei ollut, Mikko tunsi monia lapsuuden kesät isoäidillä eivät olleet menneet hukkaan.
Mikon äiti asui toisessa maakunnassa, Hertan vanhemmat entistäkin kauempana. Apua he eivät voineet pyytää.
Nuoripari meni naimisiin rauhassa ja alkoi asettua taloksi. Hertta pääsi töihin päiväkotiin, Mikko sahalle.
Ystävällinen naapurin mummo antoi heille vuohen, kun ei enää itse jaksanut siitä huolehtia.
Vuohi saatiin lähes ilmaiseksi mummolle Maksettiin vain puoli litraa maitoa päivässä. Sen jälkeen tulivat kanat ja lampaat.
Palkka ei kummoinen ollut, mutta oma pienkarja, puutarha ja Hertan satunnaiset ompelutyöt elättivät heidät mukavasti.
Heillä oli jo kolmen vanha poika, Eemeli. Hertta palasi töihin perhevapaan jälkeen. Raskaimmat vuodet olivat takana
Sitten yllättäen Mikon sisko Aino päätti tulla käymään.
Hän ei ollut kertaakaan käynyt kylässä sen jälkeen kun Mikko muutti pois.
Ainon lapset olivat jo kasvaneet. Mies jäi Helsinkiin kuten aina, loma isovanhempien luona sopi paremmin.
Minähän kävin täällä ennenkin! Aino muistuttaa. Olin isoäidillä silloin tällöin.
Et siellä montaa viikkoa viihtynyt, Mikko hymähtää. Halusit aina takaisin vanhempien luo. Minä olin kaikki kesät täällä.
Täällä oli aina tylsää! Siksi nytkin haluan meren rannalle!
Meri on ollut sinulle tärkeä lapsesta asti. Vanhemmat ottivat reissuille mukaan lähinnä sinut.
Minä lähden nyt Itämerelle. Lapset voisivat jäädä teille tänne!
Ja kuka heitä valvoo? Mikko kummeksuu. Olemme kumpikin töissä, ja välillä olen itsekin työmatkoilla.
Hei, tämähän on maaseutua! Ei niille mitään käy. Kyllä isoimmat huolehtivat pienemmistä!
Sinä jäät, jos lapset jäävät. Hertta ei tähän suostu.
Ei sinun tarvitse kysyä häneltä! Olet minun veljeni, sinulla on päätösvalta.
Mitä miehesi tekee? Tuleeko mukaan?
Ei, hän jää kotiin lepäämään.
Tehän olette koko ajan lomalla erillään
Lasten jo kiipeillessä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, kuuluu pihalta äkkiä meteliä. Mikko ryntää ikkunaan ja jähmettyy.
Ainon lapset olivat päästäneet porsaan pihalle, ja se juoksee nyt villinä kasvimaalla, lasten perässä.
Mikko juoksee perään, nostaa porsaan takaisin karsinaan, mutta kasvimaa on tallottu. Sitten vuorossa on vuohi kuttunsa kanssa. Puolesta kaalista on hyvästeltävä.
Mikko toruu lapsia, Hertta huokailee. Lapset palaavat heti ulos.
Nehän ovat vain lapsia, nyt ollaan maalla! Miksi eivät saa leikkiä vuohien kanssa?
Meidän kolmivuotias ei tee tällaista!
Vielä ehtii oppia.
Hän tietää säännöt.
Pihalta kuuluu taas huutoa. Nyt lapset menivät navetalle katsomaan kanoja.
Värikkäät kanat munivat erikoisia munia, niitä yritetään kopeloida.
Kukko ryntää kimppuun heti kun he avaavat oven.
Mitä te oikein kasvatatte täällä?! Aktiivista vahtia vailla!
Kukko ei ole syyllinen. Opeta lapsillesi, ettei eläimiin kosketa ilman lupaa.
Anna Hertan ottaa lomaa ja katsoa lapsiani! Jos jotain sattuu, olet vastuussa!
He eivät ole vielä käyneet koiran luona. Naapurilla on vihainen sonni. Aamulla ja illalla lehmät kulkevat ohi. Naapurin koira, toisen luona vihaiset hanhet en suosittele pihalle pimeällä.
Sanot tuon tahallasi!
Ihan vaan varoitan.
Tässä vaiheessa Ainon vanhin poika tuodaan kotiin naapurilta tämä oli yrittänyt polttaa roskia autokatoksen takana.
Jos olisi tullut vahinko? Kaikki on kuivaa, ei ole satanut kuukauteen, naapuri jupisee. Ketä te oikein olette?
Anteeksi, Aino, mutta nämä murheet eivät nyt meille sovi. Ota lapset mukaan meren rannalle, muista etteivät vaivaa hylkeitä!
Olette kaikki täällä ihan outoja! Minäkin autoin sinua niin paljon, annoin katon pääsi päälle!
Asuin luonasi vain vuoden, koska ei ollut vaihtoehtoa. Muuten annoin kaikki rahani sinulle.
Nyt lähdetään. Mennään isovanhempien luo, Aino ilmoittaa lapsilleen.
Mutta me halutaan täällä olla! Me halutaan mukaan!
Ei käy!
Aamulla vieraat lähtevät. Mikko ja Hertta muistelevat pitkään tämän röyhkeän siskon vierailua.
