Paksussa hangessa, aivan moottoritien laidalla, lojui pieniä vastasyntyneitä koiranpentuja. Heillä oli jäljellä vain muutamia tunteja elinaikaa.
Pennut yrittivät kaikista voimillaan selviytyä, takertuen toisiinsa tiiviisti. Tänä aamuna sosiaalinen media täyttyi nopeasti uutisesta: moottoritien varresta, suoraan hangesta, oli löytynyt hylättyjä pentuja.
Pienet lämpöä hakevat nyytit olivat keränneet itsensä kasaksi, toivoen säilyttävänsä ripauksen lämpöä kovassa pakkasessa. Vaikka kalenteri vihjailikin jo kevään saapumisesta, talvi ei ollut vielä hellittänyt otettaan. Helsingissä lämpötila näytti 7 astetta, mutta kaupungin ulkopuolella, moottoritien varrella, elohopea laski jopa 10 asteeseen ja alemmas. Kuinka kauan pennut olisivat jaksaneet sinnitellä lumikuopassaan?
Hangessa oleva kolo oli noin kahdenkymmenen sentin syvyinen. Pennut olivat jo ehtineet lämmitellä lunta allaan sen verran, että se oli osittain sulanut. He olivat maanneet samassa kohdassa niin pitkään. Onneksi kohtalo puuttui peliin. Lähistöllä sijaitsevan autokorjaamon omistaja, Antti Virtanen, ei voinut kulkea ohi. Hän kantoi pennut sisään lämpimään. Antti oli hämmentynyt eikä heti tiennyt mitä tehdä, mutta tärkeintä oli, ettei hän jättänyt pieniä kuolemaan kylmyyteen. Kaikki kiitokset Antille hänen välittämisestään.
Pennut olivat aivan vauvan kokoisia.
Viisi pientä elämänhaluista pentua. Kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Tai ehkä neljä poikaa ja yksi tyttö oli vaikea sanoa varmaksi. Antti yritti soittaa eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisille, mutta kellään ei ollut mahdollisuutta ottaa pentuja vastaan. Koiratarhallekaan niitä ei voinut viedä pennut olivat vain kahden tai kolmen viikon ikäisiä. Niin pienille ei voi vielä antaa rokotuksia, sillä ne annetaan vasta kahden kuukauden iästä alkaen.
Näin pienet pennut tarhassa ovat lähes kuoleman tuomio. He sairastuisivat varmasti ja eivät ehkä selviäisi. Meillä on jo aiempaa surullista kokemusta tällaisista tapauksista. Myöskään luotettavat hoitokotipaikat, joissa olisi tarvittavaa eläinlääkäriapua, eivät voineet ottaa pentuja siellä oli juuri ollut hoidossa Molly ja Jesse, pentupari, joka oli sairastanut parvoviruksen.
Tämän ensimmäisen yön pennut viettivätkin autokorjaamon lämpimässä toimistossa. Antti kertoi turvakameratallenteiden perusteella, että eräs nainen vaikka nainen ei tunnu oikealta sanalta tässä tapauksessa oli keskellä yötä tuonut pennut ja heittänyt ne kylmästi lumihankeen. Hän vain asteli pois ja jätti puolustuskyvyttömät pienokaiset pakkaseen.
Mitä nuo pienet tunsivatkaan, kun heidät, kuin äidin läheisyydestä riistetyt vauvat, heitettiin kylmästi lumeen yksin selviytymään? On vain todettava, että jokainen meistä joutuu lopulta vastaamaan teoistaan.
Teemme kaikkemme, jotta nämä pennut saisivat oikean kodin ja rakastavat omistajat. He ansaitsevat elämän ja lämmön eivät pelkästään fyysisen vaan myös inhimillisen. Tämän tarinan opetus muistuttaa, että pienenkin teko voi pelastaa elämän ja että jokainen meistä voi valita olla toivo toiselle lämpöä kylmimpäänkin yöhön.
